Raksu sai tänään tehdä töitä iltaruokansa eteen. Kävin tekemässä läheiselle niitylle ~30 m jäljen, joka päättyi muovipussissa olevaan ruokakuppiin. Vanhensin jälkeä 10 min ennen ajamista.
Alku lähti hienosti (tosin tamppasin alun pitkän nurmen niin hyvin, että jäljen näki silmilläkin :)) ja kun Raksu hoksasi, että reitin varrelta löytyy namia, se jaksoi jopa keskittyä jäljen etsimiseen. Lopussa alkoi ruokakuppi tuoksua muovipussin läpi ja ajaminen muuttui hakemiseksi.
Mutta hieno ensimmäinen jäljestys. Pikkuisäntä tuli mukaan katsomaan ja ottamaan kuvia ja hän olisi halunnut tehdä heti perään toisen jäljen. En kuitenkaan suostunut siihen, koska oli parempi lopettaa onnistuneeseen suoritukseen ja puhdasta maastoa ei ollut lähellä, joten nyt meillä mökötetään...
Innokas treenikaveri ja metsässä tallaaja on siis myös kasvamassa. :)
