Raksulla on alkanut selkeä murkkuikä juoksun jälkeen. Se kuvittelee olevansa hyvinkin iso koira, jonka tulee vahtia kaikkea kaiken aikaa. Olemmekin käyneet keskusteluja ;) siitä, kuka meidän perheessä hoitaa vieraille haukkumiset sun muut. Raksu on muutaman kerran yllättänyt murisemalla vieraille ja siitä meidän pitää päästä eroon. Sen asia ei ole todellakaan vahtia taloa ja lapsia niin paljon, että murisee ihmisille.
Tapakasvatus on siis päivän sana (taas). Lenkillä olemme harjoitelleet toisten koirien ohittamista ja näkemistä ilman vetämistä sekä kontaktin pitämistä muiden koirien läsnäollessa. Minä pysähdyn joka kerran kun Raksu vetää, jotta se tajuaa, että vetämällä ei pääse eteenpäin. Ja kontaktia olen treenannut pienen solmulelun kanssa, eli Raksu ei roiku kiinni kädessäni vaan lelussaan kun olemme lenkillä. Siispä naapurit ja kylänmiehet, meillä on kaikki ihan ok, vaikka pysähtelemme lenkillä muutaman metrin välein ja välillä muristaan kovalla touhulla. :)
Sellaisia pakkaspäiviä meillä. Toivotaan molemmat, koira sekä mamma, että pakkanen jo vähän hellittäisi, että pääsisimme kunnon metsälenkeille purkamaan energiaa. Näillä pakkasilla ja tuulella Raksun tassut palelevat, eikä se halua olla ulkona kovin kauaa. Joten pikkupakkasia odotellessa..
21.2.10
9.2.10
Raksu joutui töihin
Sain tehtäväksi laatia uusia sivuja työpaikkani intranetiin. Koska asia oli kuivaa ja kaipasi piristystä, minulta pyydettiin sivuille kuvia.
Helpommin sanottu kuin tehty. Yritin etsiä alan tekijänoikeudellisesti vapaita kuvia, joita voisin käyttää, mutta en löytänyt. Sitten aloin miettiä, mitä kuvia minulla itsellä on. No, kuvia löytyy paljon lapsista ja koirasta.
Koska lasten kuvia ei voi, enkä halua käyttää firman sivuilla, laitoin Raksun hommiin. Tässä muutama otos. :)
Mukavaa tietoturvapäivää! Toivottaa vahtikoira Raksu!
6.2.10
Raksun talvikuulumisia
Eka juoksu alkaa olla ohitse, onneksi!
Koira on taas oma iloinen ja leikkisä itsensä eikä flegmaattinen ja reppana haahuilija, joka kävelee ympäriinsä muissa maailmoissa. Kovat pakkaset (yli -15 C) osuivat myös juoksun aikoihin, joten ulkoilut jäivät aika vähäisiksi kun koiran tassuja ja mamman nenää paleli.
Nyt pakkasten lauhduttua olemme taas päässeet kunnolla ulos. - 5 C tuntuu aivan kesältä. :)
Treenailuakin voisi miettiä jo vähän vakavammin. Löytyisikö nyt niitä treenikavereita?
Koira on taas oma iloinen ja leikkisä itsensä eikä flegmaattinen ja reppana haahuilija, joka kävelee ympäriinsä muissa maailmoissa. Kovat pakkaset (yli -15 C) osuivat myös juoksun aikoihin, joten ulkoilut jäivät aika vähäisiksi kun koiran tassuja ja mamman nenää paleli.
Nyt pakkasten lauhduttua olemme taas päässeet kunnolla ulos. - 5 C tuntuu aivan kesältä. :)
Treenailuakin voisi miettiä jo vähän vakavammin. Löytyisikö nyt niitä treenikavereita?
20.1.10
Eka juoksu
Nyt se on alkanut, Raksun eka juoksu. Ikää on päivää vajaa 8 kk.
Katselin jo viikonloppuna, kun koira köllötteli vieressäni selällään rapsutettavana, että kohta taitaa alkaa kun värkit olivat niin turvoksissa. Eli nyt ei sitten pariin viikkoon treenaillakaan - ainakaan poikaporukassa.
Katselin jo viikonloppuna, kun koira köllötteli vieressäni selällään rapsutettavana, että kohta taitaa alkaa kun värkit olivat niin turvoksissa. Eli nyt ei sitten pariin viikkoon treenaillakaan - ainakaan poikaporukassa.
19.1.10
Napanuoran päässä
Ostin Raksulle jokin aika sitten hiihtohihnan. Siinä on taluttajalle vyö, josta lähtee 2 m joustava "kuminauhatalutin" kiinni koiran valjaisiin. Koira on kiinni minussa kuin lapsi napanuorassa siis. Ulkopuolella tosin.
Onnistuin saamaan vasemman hartian kramppiin Raksun nykäistessä toisen koiran perään, joten tuo hihna on tosi hyvä sekä lenkkeillessä että hiihtäessä. Ja kävellessä voi ottaa sauvakävelysauvat mukaan, mikä helpottaa näitä niska-hartia-ongelmia.
Tosin en aiemmin tajunnut, että hiihtohihnassa koira käyttäytyy vähän kuin irti ollessa. Minulla ei ole taluttimen antamaa kontrollia koiraan vaan sen tulee kuunnella ja totella suullisia käskyjä, mikä on haastavaa sekä koiralle että ohjaajalle, eikä tee kummallekaan pahaa. :)
Kuminauhasta kiinni ottaminen ei anna samanlaista otetta kuin nahkahihna, vaan joustaessaan ei estä koiraa mm. hyppäämästä mopon alle. Onneksi tässä läheltäpiti-tilanteessa auttoi reipas karjaisu, ja ehkä se mopoilijakin tajuaa ensi kerralla väistää koirakkoa hieman kauempaa kuin 20 cm päästä...
* * *
Ps. Kaipaisimme treeniseuraa perustottiksen harjoitteluun. Minulle sopivat tällä hetkellä lähinnä viikonloput, koska arki-illat ovat täynnä lasten harrastuksia. Kiinnostuneita? Esim. la tai su lastenohjelmien aikaan aamulla olisi erinomainen aika treenaamiseen meillä.
* * *
Ps2. Olisi kiva kuulla Raksun sisarusten kuulumisia. Ketään linjoilla?
* * *
Onnistuin saamaan vasemman hartian kramppiin Raksun nykäistessä toisen koiran perään, joten tuo hihna on tosi hyvä sekä lenkkeillessä että hiihtäessä. Ja kävellessä voi ottaa sauvakävelysauvat mukaan, mikä helpottaa näitä niska-hartia-ongelmia.
Tosin en aiemmin tajunnut, että hiihtohihnassa koira käyttäytyy vähän kuin irti ollessa. Minulla ei ole taluttimen antamaa kontrollia koiraan vaan sen tulee kuunnella ja totella suullisia käskyjä, mikä on haastavaa sekä koiralle että ohjaajalle, eikä tee kummallekaan pahaa. :)
Kuminauhasta kiinni ottaminen ei anna samanlaista otetta kuin nahkahihna, vaan joustaessaan ei estä koiraa mm. hyppäämästä mopon alle. Onneksi tässä läheltäpiti-tilanteessa auttoi reipas karjaisu, ja ehkä se mopoilijakin tajuaa ensi kerralla väistää koirakkoa hieman kauempaa kuin 20 cm päästä...
* * *
Ps. Kaipaisimme treeniseuraa perustottiksen harjoitteluun. Minulle sopivat tällä hetkellä lähinnä viikonloput, koska arki-illat ovat täynnä lasten harrastuksia. Kiinnostuneita? Esim. la tai su lastenohjelmien aikaan aamulla olisi erinomainen aika treenaamiseen meillä.
* * *
Ps2. Olisi kiva kuulla Raksun sisarusten kuulumisia. Ketään linjoilla?
* * *
6.1.10
Anna tassu!
1.1.10
Uudenvuoden fiiliksiä
Raksun ensimmäinen uudenvuodenaatto on takanapäin ja hyvin meni.
Pohdin ennen juhlapäivää, että olisimme lähteneet koiran kanssa mökille, jossa on rauhallista metsän keskellä, mutta lapset kieltäytyivät siitä kaverien ja rakettien takia.
Jäimme siis kotiin keskelle paukutusta. Arvasin etukäteen, että Raksu ei kovin herkkä paukuille ole, sillä se ei reagoinut sorsan ja hirven metsästyksen ääniinkään. Mutta liika on aina liikaa, jos raja ylittyy.
Niinpä annoin Raksulle ison, mehevän potkaluun iltakuuden maissa kun paukutus alkoi ja toivoin, että se yhdistäisi paukut herkkuihin. Ja niin taisi käydä. Raksun ilta meni rattoisasti luun kanssa ja välillä jaloissani nukkuen. Yksin en uskaltanut sitä jättää.
Kävimme jopa ulkona pienellä pissalenkillä illalla puoli kymmenen maissa, kun paukutus hieman hellitti ennen puoltayötä. Raksu vaikutti enemmän kiinnostuneelta äänistä kuin pelokkaalta, mikä oli hieno homma.
Uudenvuodenjuhlinta siis takana ja uudet kujeet edessä. Hyvää uutta vuotta Raksun kaverit!
Etsi kuvasta koira. Hau! :)
Subscribe to:
Posts (Atom)