Täällä maa, kuuleeko kuu?

Raksu on tämän päivän treenannut kaulurin kanssa olemista ja liikkumista paikasta toiseen. Ensin se päätti, että kyseinen kapine on suoraan sieltä ja syvältä, eikä liikkunut kauluri päässä lainkaan. Tein sille namivanan, jota seuraamalla se totutteli vaihtamaan paikasta toiseen ja rohkaistui kävelemään. Ulkona olemme käyneet ilman kauluria, sillä se on muuten täynnä lunta.

Silmä hieman vuotaa verta, etenkin ulkoilujen jälkeen. Olenkin pyrkinyt pitämään koiraa nukkumassa melko paljon, sillä itse se ei malta mennä lepäämään. Paitsi pöydän alle sen piti välttämättä tunkea potta päässä tuolin jalkojen välistä pujotellen. Fiksu tyttö.

Huomasin myös, että Raksu osaa peruuta-sanan. Se jäi jumiin oven karmien ja sänkymme väliin, jolloin pyysin sitä peruuttamaan ja tyttöhän peruutti! En ole tietoisesti sitä opettanut, mutta näköjään on peruuttamista tullut komennettua aiemminkin. Muutenkin koiralle täytyy alkaa opettaa erinäisiä sanoja kuten portaat, oikea, vasen etc. tulevaisuuden varalle. Ja pitäisi keksiä sopiva haju jolla merkata huonekaluja ja kulmia, jotta se ehdollistuu väistämään asioita ja tavaroita hajun perusteella.

Kohta on ruoka- ja lääkeaika. Raksulla on 10 päivän antibioottikuuri ja se saa särkylääkettä kahdesti päivässä.

Hyvä tästä tulee.

Herkkuja mulle??

Pystyssä jo tänä aamuna.

Yö meni hyvin. Raksu nukkui koko yön siinä kohtaa pedissä, johon illalla jäi. Se ei tykkää yhtään potasta päässä, joten annan sen nyt hetken jaloitella valvottuna ilman sitä. Kerjääminen onnistuu yksisilmäisenäkin. :)

Pottapää nukkuu

Nyt on kotiuduttu operaatiosta, joka meni hyvin. Raksu nukkuu vielä höyryjä pois päästä, mutta häntä heilui jo kun kävelin ohi. Kuva on hämärä, mutta en viitsinyt laittaa lisää valoa.

Jännä päivä

Raksu tuijottaa minua kysyvästi suurilla silmillään ja ihmettelee miksei saa ruokaa. :)

En jaksa enää olla harmissani ja surullinen silmän puolesta, se on jo mennyttä. Tuhat kertaa tärkeämpää on nyt saada koira kivuttomaksi ja onnelliseksi. Näyttelyreissut ovat ohi meidän osalta, mutta onneksi on paljon muita juttuja, joita koiran kanssa voi tehdä. Eilen otin pari tottisliikettä ja Raksu oli onnellinen kun se huomasi, että silmästä huolimatta se osaa ja pärjää. Häntä heilui iloisesti pystyssä kun se tutki maastoja.

Kävin jättämässä Sennenfoorumiin kysymyksen buchien glaukooman yleisyydestä, mutta tähän mennessä kukaan ei ole vastannut. Joko tautia ei ole bucheilla ollut (eli meidänkin saattaisi olla sitten traumaperäinen?) tai siitä ei haluta puhua. Mikäli kyse on jälkimmäisestä, se on minusta järjetöntä. Pieni rotu on syytä pitää mahdollisimman terveenä käymällä avointa ja rakentavaa keskustelua. Raksu ei ikinä tule nyt pentuja saamaan ja luultavasti leikkautan sen kun on sopiva ajankohta. Näin on kasvattajankin kanssa sovittu.

Jos olet kuullut buchien glaukoomatapauksista, olisi kiva jos jättäisit kommentin tänne tai Sennenfoorumille. Kerron sitten sähköpostiosoitteeni kysyjille suoraan ja voimme jatkaa keskustelua sitä kautta. Tänne en viitsi sitä laittaa, ettei tule miljoona roskapostia...

Näillä sitten mennään

Eilen illalla, sunnuntaina, Raksun silmä pullistui selvästi lääkityksestä huolimatta. Aamulla ajoin suoraan kahdeksalta Porvooseen Eläinlääkäriasemalle, jossa on töissä silmätautien erikoislääkäri Tarja Kolisoja. Sain ajan klo 10:ksi ja tuomio oli:

Akuutti glaukooma, luultavasti perinnöllistä, koska kyseessä on näin nuori koira. Silmänpaine oli 53 ja pullotus johtuu silmän sisäisen rakenteen tuhoutumisesta. Silmä on mennyttä, sokea ja poistetaan keskiviikkona, jolloin se ei ole enää kipeä. Oikean silmän paine oli normaali, 11, ja sen virtaukset tutkitaan myös keskiviikkona. Ettei sokeutuisi koira kokonaan.

Lääkitystä jatketaan keskiviikkoon saakka. Toivon sydämestäni, ettei kipu ole vaikuttanut Raksun pääkoppaan ja että se sopeutuu pian elämään yksisilmäisenä. Nyt se on selkeästi varautunut ja epäluuloisempi kuin ennen, koska tilanne on sille hämmentävä kaikin puolin. Raksusta tuli kiva kotikoira, jonka kanssa varmasti jatketaan jäljestystä yms. mukavaa keväällä kun arvet ovat parantuneet. Muille buchin omistajille suosittelen silmän virtauskulmien tutkimista ennen pennuttamista. Ettei tauti ainakaan leviäisi laajemmalle Suomessa rodun sisällä.

Sunnuntaifiilikset

Meidän päiviä täyttävät tällä hetkellä silmän lääkitys ja eläminen sen kanssa. Maxitrol-tippa tiputetaan 6 krt vuorokaudessa 4 tunnin välein (myös yöllä)... Cosoptia 3 krt / vrk ja Xalatan 2 krt / vrk. Mamma alkaa olla väsynyt yöllisten heräilyjen jälkeen, mutta toivottavasti tämä ei kestä kauan.

Kuvasta näkyy silmän tila tällä hetkellä. Värieron takia on hieman paha sanoa, onko silmä turvoksissa, mutta kivasti se jo pysyy auki.

Huomenna seuraava kontrolli.

Juoksukin alkoi

Että sitten juoksunkin lykkäsi tähän hässäkkään.

Kaikesta huolimatta Hyvää (parempaa?) Uutta Vuotta 2011 kaikille haukuille ja omistajille!