Puuhaa ja puunausta

Ilmoitin Raksun maanantaina Kaapelitehtaalle ulkomuototuomarit ry:n 15.11. järjestämään pentunäyttelyyn. On jännää mennä katsomaan hulinaa ja Raksukin pääsee näkemään uusia paikkoja ja koiramääriä.

Harjoitusta suuremmassa porukassa toimimiseen voisi hakea vaikka Match Show'sta, joka järjestetään Porvoossa 1.11. Jos keli on ok, niin voisimme lähteä sinnekin. Tapahtuman tuotto menee ainakin hyvään tarkoitukseen.

Kynsien leikkuuta, harjausta ja korvien putsausta siis tiedossa. Ja MITÄ sitä laittaa itselle päälle? :)

Jee, lunta!

Sunnuntaina satoi meillä lunta ja siitä nauttivat niin lapset kuin koirakin.

Aamulenkillä oli valkoisessa maastossa ihmettelemistä.

Kuvia

Raksu täyttää ensi viikolla 5 kuukautta. Pari kuvaa tältä aamulta.

Löysimme kivat lenkkimaastot joen varresta, ikinä emme ole tuolla kävelleet vaikka olemme asuneet täällä jo monta vuotta. Myös kuntoilulaatikkoon jätettiin merkintä käynnistä. :)

Metsäreissulla

Kävin eilen Raksun kanssa tutkailemassa lähimetsän satoa ja saimmekin näin hienon saaliin.



Suppiloita ja kanttarelleja.


Sain saaliiksi myös haisevan koiran, joka ilmeisesti kävi pyörimässä samassa sontakasassa kuin reilu viikko sitten... Eli pesuhommiin jouduttiin taas illalla.



"Missään en oo ikinä ollut"

Illalla tutkailtiin myös hampaita, joita irtoilee nyt vauhdilla. Etuhampaat ja alakulmahampaat ovat vaihtuneet ja illan aikana irtosivat parit poskihampaat. Saimme ne muistoksi talteen, koska huomattuani hampaiden olevan melkein irti, leikitin Raksua pehmolelun kanssa ja sain ne pois kiusaamasta.

Lapset ovat hampaidenlähdöstä innoissaan, varsinkin kuopus, jolla myös heiluvat tällä hetkellä ensimmäiset maitohampaat. Isosiskolta ja pikkusiskolta, kuten meillä sanotaan, lähtevät siis hampaat yhtä aikaa.

Myrskypäivän viettoa

Rakeita tuli tänään oikein rytinällä. Raksu ei ensin halunnut tulla ulos katsomaan valkoisia ihmepalleroisia, mutta kun se huomasi, miten hauskoja rakeet olivat, ei sitä meinannut saada enää takaisin sisään. Tämä kasa tuli rännin mutkasta, josta raevesi tuli yli terassille.




Jee!

Seurustelua

Koiran kanssa elämisessä on se ihana puoli, että on pakko lähteä ulos ja liikkumaan vaikka aina ei huvittaisi. Mutta kun lenkin jälkeen pääsee kotiin, niin mieli on hyvä ja virkeä.

Tänään lähdimme Raksun kanssa käymään lähikaupassa perinteisillä "leipä ja maito" -ostoksilla. Matkaa meiltä ei ole kuin ~kilometri, mutta aikaa saimme kulumaan kaksi tuntia.

Terkkuja Martalle, Roopelle, Raschalle, Sulolle ja niille parille muulle koirakaverille, joiden nimeä en tiedä, sekä kaikille emännille ja isännille. Ja Ninalle. :)

Vivin muistolle

Meille tuli 25 vuotta sitten berninpaimenkoira, Starlet Vivian, joka oli syntynyt tällä päivämäärällä eli 24.9.1984. Vivi oli ensimmäinen koiramme ja karvainen kaverini.

Vivi oli isokokoinen berni, säkä taisi olla nartun ylärajoilla (olisiko 66 cm, en nyt jaksa muistaa ja tarkistaa). Vanhemmiten siitä tuli paukkuarka ja se oli koko ikänsä varautunut vieraita kohtaan, mutta omalle väelle se oli lempeä ja huolehtivainen.

Parhaita muistojani on esimerkiksi se, kun laskimme pulkkamäkeä. Vivin lempipuuhaa oli juosta perässä ja varastaa pipo päästä mäen alla. Se myös retuutti meitä lapsia housunpuntista vetäen pitkin jäistä ja lumista pihaa, mutta koskaan se ei satuttanut meitä. Se oli niin hauskaa!

Vivi ja karvahattu

Muistan myös, miten eräänä kesänä mummolaan tullut vieras syötti koko grillimakkarapakettinsa Viville, mutta sai koirasta kaverin vain niin pitkäksi aikaa kun makkaraa riitti. :)

Viviä sai rapsuttaa niin kauan kuin jaksoi, siitä se ei saanut koskaan kyllikseen. Se osasi jopa tunkea itse päänsä rapsuttajan käden alle niin, että sai päätään heittämällä käden niskaansa juuri sopivalle rapsutuspaikalle. Ja jos lopetit, niin isoa tassua tuli perään merkiksi, että "jatka vielä!"

Suloinen Vivi nukkui pois 10-vuotiaana 24.10.94.