Eka juoksu

Nyt se on alkanut, Raksun eka juoksu. Ikää on päivää vajaa 8 kk.
Katselin jo viikonloppuna, kun koira köllötteli vieressäni selällään rapsutettavana, että kohta taitaa alkaa kun värkit olivat niin turvoksissa. Eli nyt ei sitten pariin viikkoon treenaillakaan - ainakaan poikaporukassa.

Napanuoran päässä

Ostin Raksulle jokin aika sitten hiihtohihnan. Siinä on taluttajalle vyö, josta lähtee 2 m joustava "kuminauhatalutin" kiinni koiran valjaisiin. Koira on kiinni minussa kuin lapsi napanuorassa siis. Ulkopuolella tosin.

Onnistuin saamaan vasemman hartian kramppiin Raksun nykäistessä toisen koiran perään, joten tuo hihna on tosi hyvä sekä lenkkeillessä että hiihtäessä. Ja kävellessä voi ottaa sauvakävelysauvat mukaan, mikä helpottaa näitä niska-hartia-ongelmia.

Tosin en aiemmin tajunnut, että hiihtohihnassa koira käyttäytyy vähän kuin irti ollessa. Minulla ei ole taluttimen antamaa kontrollia koiraan vaan sen tulee kuunnella ja totella suullisia käskyjä, mikä on haastavaa sekä koiralle että ohjaajalle, eikä tee kummallekaan pahaa. :)

Kuminauhasta kiinni ottaminen ei anna samanlaista otetta kuin nahkahihna, vaan joustaessaan ei estä koiraa mm. hyppäämästä mopon alle. Onneksi tässä läheltäpiti-tilanteessa auttoi reipas karjaisu, ja ehkä se mopoilijakin tajuaa ensi kerralla väistää koirakkoa hieman kauempaa kuin 20 cm päästä...

* * *
Ps. Kaipaisimme treeniseuraa perustottiksen harjoitteluun. Minulle sopivat tällä hetkellä lähinnä viikonloput, koska arki-illat ovat täynnä lasten harrastuksia. Kiinnostuneita? Esim. la tai su lastenohjelmien aikaan aamulla olisi erinomainen aika treenaamiseen meillä.
* * *
Ps2. Olisi kiva kuulla Raksun sisarusten kuulumisia. Ketään linjoilla?
* * *

Anna tassu!

Pikkuisäntä opetti tänään Raksun antamaan tassua. Namin voimalla tähän meni about 5 minuuttia. Näin.

Uudenvuoden fiiliksiä

Raksun ensimmäinen uudenvuodenaatto on takanapäin ja hyvin meni.

Pohdin ennen juhlapäivää, että olisimme lähteneet koiran kanssa mökille, jossa on rauhallista metsän keskellä, mutta lapset kieltäytyivät siitä kaverien ja rakettien takia.

Jäimme siis kotiin keskelle paukutusta. Arvasin etukäteen, että Raksu ei kovin herkkä paukuille ole, sillä se ei reagoinut sorsan ja hirven metsästyksen ääniinkään. Mutta liika on aina liikaa, jos raja ylittyy.

Niinpä annoin Raksulle ison, mehevän potkaluun iltakuuden maissa kun paukutus alkoi ja toivoin, että se yhdistäisi paukut herkkuihin. Ja niin taisi käydä. Raksun ilta meni rattoisasti luun kanssa ja välillä jaloissani nukkuen. Yksin en uskaltanut sitä jättää.

Kävimme jopa ulkona pienellä pissalenkillä illalla puoli kymmenen maissa, kun paukutus hieman hellitti ennen puoltayötä. Raksu vaikutti enemmän kiinnostuneelta äänistä kuin pelokkaalta, mikä oli hieno homma.

Uudenvuodenjuhlinta siis takana ja uudet kujeet edessä. Hyvää uutta vuotta Raksun kaverit!

Etsi kuvasta koira. Hau! :)

Talvi tuli

... ja lunta. Mikä onkaan näppärämpi keino ulkoiluttaa koiruutta kuin viedä se polvensyvyiseen hankeen hyppelemään? :)

Ja sitten maistuu uni.

Sydämentykytyksiä

Talvi ja joulu tulivat tänne Etelä-Suomeenkin. Eilen, jouluaattona, kävimme lasten kanssa mummilassa ja mäessä peuhaamassa lumessa joulupukkia odotellessa. Raksu paineli mukana siinä kun toisetkin lapset. Kivaa oli!

Lumesta löytyi myös kaikenlaista kivaa tai sitten Raksu etsi vain kadonnutta kesää. :)

Toissapäivänä, aatonaattona, Raksu järjesti mammalle todellisia sydämentykytyksiä häviämällä talvi-iltaan. Sytyttelin kynttilöitä ja Raksu oli vapaana pihalla kanssani. Kun sain kynttilät laitettua kävin etsimään koiraa, jonka kanssa minun piti lähteä lenkille. Vaan koiraa ei näy missään.

Huutelin, ei mitään. Huusin uudelleen, ei mitään. Naapuritkin jo kiinnittivät huomiota etsimiseeni ja kävinkin kysymässä, ovatko he nähneet koiraa. Eivät olleet, joten tielle se ei ainakaan ollut mennyt. Ennen kuin lähdin etsimään koiraa kauempaa, kävin huikkaamassa lapsille, että ottavat koiran sisään, jos se tulee pihaan ja soittavat minulle.

Viimeiseksi mieleeni juolahti, että käyn takapihalla kutsumassa, jos Raksu olisi vaikka lähtenyt jäniksen perään. Ja sieltähän se rontti luimistellen löytyi - tyhjentämässä linnunruokia. Sama juttu näköjään koirilla ja lapsilla, ovat hyvin hiljaa kun ovat pahanteossa. :)

Viimeisen lintulaudalta varastetun leivänkannikan Raksu jemmasi peräkärryn alle. Ja sitten pääsimme viimein iltalenkille sydämentykytysten jälkeen.

Hyviä pyhiä ja joulunjatkoja kaikille Raksun ja mamman kavereille!

Pari kesäkuvaa

Ajoin kuvat kamerasta koneelle ja tässä tunnelmia viime kesältä. Nämä kuvat on otettu 24.8., kun Raksu on ollut 3 kk vanha.


Ja tässä hampaaton hirviö maitohampaiden vaihtuessa. :)