9.3.11

Harmittaa!

Kyllä ottaa päähän kun mamma lapioi lumet aitauksen aidan reunalta, enkä
pääse enää omille reissuilleni, tuumii Raksu.

6.3.11

Heitä mulle keppi!

Laskiaissunnuntain aamulenkki suuntautui läheiselle kalliolle. Raksulle ei
pelkkä kiipeäminen riitä vaan reippaana tyttönä haki kepin heitettäväksi.

Lunta on vielä kahlattavaksi asti. Onneksi moottorikelkka oli tehnyt hyvän
uran kävellä.

4.3.11

Hoh hoijaa

Tänään tuli paikattua ja leikattua rusakonpirulaisten syömät omenapuut.
Raksu auttoi ahkerasti, vähän liikaakin ;), joten sahasin sille oman
omenapuukepinpätkän noudettavaksi.

Nyt rötkäle nukkuu jalkopäässäni. Buchi ei ole mikään pieni koira sänkyyn
päästessään...

26.2.11

Vielä riittää lunta

Ensimmäinen päivä 2-3 viikkoon, ettei ole aivan järkkyä pakkasta. Yöllä
vain -5 astetta. Kelpaa taas juoksennella pihalla kun varpaat ei palele.

15.2.11

Pakkasta piisaa

Raksu on viettänyt talvipäiviä. Pakkanen puree varpaita, joten lenkit ovat lyhentyneet kun mennään yli 15 pakkasasteen.

Käväisimme viime viikolla jäljellä olevan silmän painemittauksessa ja toistaiseksi paine on normaali. Hyvä niin. Seuraava kerta on kolmen kuukauden päästä.

Eli tavallista koiran kotielämää on elelty viime viikot. Kevättä odotellessa.

1.2.11

Kuinkahan tässä vielä käy?

Aamulenkillä, ihan ohimennen, ajattelin ottaa luoksetulon kun Raksu oli aamutoimistaan selvinnyt.

Vauhti oli hyvä ja suunta. Pysähtyminen tapahtui polveeni, joka ei tykännyt.

Nyt kolottaa sieltä täältä ja seuraavat harjoitukset tehdäänkin päivänvalossa...

29.1.11

Kuulumisia

Ei ole muutamaan päivään tullut kirjoiteltua Raksun blogiin.

Tikkien poisto meni hienosti ja nyt vain kasvatellaan karvoja takaisin. Silmä umpeutui hienosti ja pikkuhiljaa olemme lopetelleet Raksun sairaslomaa. Lenkit pitenevät ja pääsemme taas touhuamaan

Raksu on pitkälti oma iloinen itsensä. Se on tottunut hienosti silmättömyyteen ja törmäilee harvoin. Etäisyyksiä sen on vielä vähän vaikea hahmottaa ja se juoksee useasti päin kun tulee luo.

Tänään iltalenkillä kävelimme hämärämmän pätkän läpi, jossa ei ole katuvaloja. Pimeys sai selkeästi Raksun reagoimaan ja se tunsi itsensä epävarmaksi. Se alkoi haukkua ja paimentamalla pysäyttämään minua. Eli pimeisiin paikkoihin pitää mennä enemmän kävelemään, jotta Raksu ymmärtää saavansa turvaa ihmisestä, jos se itse tuntee itsensä epävarmaksi.

Pitkä tie siis edessä.