Tänään se tapahtui, mitä olen jo osannut pelätä. Aamulenkille lähtiessä päästin Raksun ulos ovesta ja ovemme takana olikin naapurin kissa.
Raksulta kesti ehkä sekunnin sadasosan ajan tajuta, missä mennään ja sitten mentiin. Kissa edellä ja koira perässä.
Kissa hyppäsi alas terassimme aidan välistä ja säntäsi läheiseen puuhun. Siinä vaiheessa Raksu kadotti sen, kun näkö ei ole enää parhaimmasta päästä.
Tiesin, etten saa Raksua kissatohinan jälkeen kiinni hihnaan kovin helposti, kun toinen vouhkasi adrenaliineissaan, joten lähdin juoksemaan tietä pitkin aamulenkillemme ja odottelin, että Raksu ottaisi minut kiinni. Se tapahtuikin pian ja toivon, että Raksun päähän jäi oppi "jos jahtaa kissaa, mamma katoaa".
Loppu hyvin kaikki hyvin, kissa meni kotiin, eikä kumpikaan eläin vahingoittunut.
No comments:
Post a Comment