Vivin muistolle

Meille tuli 25 vuotta sitten berninpaimenkoira, Starlet Vivian, joka oli syntynyt tällä päivämäärällä eli 24.9.1984. Vivi oli ensimmäinen koiramme ja karvainen kaverini.

Vivi oli isokokoinen berni, säkä taisi olla nartun ylärajoilla (olisiko 66 cm, en nyt jaksa muistaa ja tarkistaa). Vanhemmiten siitä tuli paukkuarka ja se oli koko ikänsä varautunut vieraita kohtaan, mutta omalle väelle se oli lempeä ja huolehtivainen.

Parhaita muistojani on esimerkiksi se, kun laskimme pulkkamäkeä. Vivin lempipuuhaa oli juosta perässä ja varastaa pipo päästä mäen alla. Se myös retuutti meitä lapsia housunpuntista vetäen pitkin jäistä ja lumista pihaa, mutta koskaan se ei satuttanut meitä. Se oli niin hauskaa!

Vivi ja karvahattu

Muistan myös, miten eräänä kesänä mummolaan tullut vieras syötti koko grillimakkarapakettinsa Viville, mutta sai koirasta kaverin vain niin pitkäksi aikaa kun makkaraa riitti. :)

Viviä sai rapsuttaa niin kauan kuin jaksoi, siitä se ei saanut koskaan kyllikseen. Se osasi jopa tunkea itse päänsä rapsuttajan käden alle niin, että sai päätään heittämällä käden niskaansa juuri sopivalle rapsutuspaikalle. Ja jos lopetit, niin isoa tassua tuli perään merkiksi, että "jatka vielä!"

Suloinen Vivi nukkui pois 10-vuotiaana 24.10.94.

Raksujäljellä

Raksu sai tänään tehdä töitä iltaruokansa eteen. Kävin tekemässä läheiselle niitylle ~30 m jäljen, joka päättyi muovipussissa olevaan ruokakuppiin. Vanhensin jälkeä 10 min ennen ajamista.

Alku lähti hienosti (tosin tamppasin alun pitkän nurmen niin hyvin, että jäljen näki silmilläkin :)) ja kun Raksu hoksasi, että reitin varrelta löytyy namia, se jaksoi jopa keskittyä jäljen etsimiseen. Lopussa alkoi ruokakuppi tuoksua muovipussin läpi ja ajaminen muuttui hakemiseksi.

Mutta hieno ensimmäinen jäljestys. Pikkuisäntä tuli mukaan katsomaan ja ottamaan kuvia ja hän olisi halunnut tehdä heti perään toisen jäljen. En kuitenkaan suostunut siihen, koska oli parempi lopettaa onnistuneeseen suoritukseen ja puhdasta maastoa ei ollut lähellä, joten nyt meillä mökötetään...

Innokas treenikaveri ja metsässä tallaaja on siis myös kasvamassa. :)

Buchitapaaminen Hausjärvellä

Olimme Raksun kanssa buchitapaamisessa Hausjärvellä. Tässä muutama kuva. Koitan ehtiä jossain vaiheessa muokkaamaan vähän lisääkin kuvia näytille.

Raksu ja Nanna-sisko. 4 kk

Raksun äiti Pöpö. Raksu etualalla.

Sataa sataa ropisee

Näin hienon sadetakin Raksu sai viime viikonloppuna Porvoon koiranäyttelyn tuliaisina ja tänään pääsimme testaamaan sitä tositoimissa. Takki on Janutexin valmistama ja oikein hyvä. Pitää vettä ja kuivuu nopeasti. Ja vaikutti mukavalta päällä, Raksu ei reagoinut lainkaan takkiin. Koko on 35L. (Ja selvennyksenä, Raksu ei ollut näyttelyssä, koska oli vielä liian nuori ja ilman viimeisiä rokotuksia, mutta minä ja pikkuisäntä kävimme haistelemassa tunnelmia.)

Tänään menemme myös entlebuchitapaamiseen, siitä lisää myöhemmin.

Kesäkuvia

Muutama kuva, jotka on otettu 28.-29. elokuuta. Raksu oli leikkimässä Mustin ja Pessin kanssa ja oli tosi kivaa! :)

Koskenkylänjoella kahlailemassa.

Raksu kasvaa

Raksu on nyt 3,5-kuinen touhukas pakkaus. Olen mennyt sekaisin iästä
viikoissa, mennään kai jossain 16 paikkeilla?

Raksu on kasvanut kovasti, säkä on noin 30-35 sentin paikkeilla. Ja
Raksulta lähtevät maitohampaat, ala- ja ylä-ykköset ovat irronneet.
Koirulin purukalusto onkin tällä hetkellä aika vinkeän näköinen. Ja
luut saavat kyytiä.