Entlebuchityttösten elämää. Toinen on glaukooman myötä sokea, ja toinen muuten vain hassu.
28.12.09
Talvi tuli
25.12.09
Sydämentykytyksiä
Toissapäivänä, aatonaattona, Raksu järjesti mammalle todellisia sydämentykytyksiä häviämällä talvi-iltaan. Sytyttelin kynttilöitä ja Raksu oli vapaana pihalla kanssani. Kun sain kynttilät laitettua kävin etsimään koiraa, jonka kanssa minun piti lähteä lenkille. Vaan koiraa ei näy missään.
Huutelin, ei mitään. Huusin uudelleen, ei mitään. Naapuritkin jo kiinnittivät huomiota etsimiseeni ja kävinkin kysymässä, ovatko he nähneet koiraa. Eivät olleet, joten tielle se ei ainakaan ollut mennyt. Ennen kuin lähdin etsimään koiraa kauempaa, kävin huikkaamassa lapsille, että ottavat koiran sisään, jos se tulee pihaan ja soittavat minulle.
Viimeiseksi mieleeni juolahti, että käyn takapihalla kutsumassa, jos Raksu olisi vaikka lähtenyt jäniksen perään. Ja sieltähän se rontti luimistellen löytyi - tyhjentämässä linnunruokia. Sama juttu näköjään koirilla ja lapsilla, ovat hyvin hiljaa kun ovat pahanteossa. :)
Viimeisen lintulaudalta varastetun leivänkannikan Raksu jemmasi peräkärryn alle. Ja sitten pääsimme viimein iltalenkille sydämentykytysten jälkeen.
13.12.09
Pari kesäkuvaa
Ajoin kuvat kamerasta koneelle ja tässä tunnelmia viime kesältä. Nämä kuvat on otettu 24.8., kun Raksu on ollut 3 kk vanha.
Ja tässä hampaaton hirviö maitohampaiden vaihtuessa. :)
Pohjoismaiden voittaja 2009
Tutkailimme erityisesti sennenkoiria, joista tässä on isosveitsinpaimenkoira Ruotsista. (Emäntää harmittaa, että taas jäi kamera kotiin.. Muistin sen menomatkalla, joten kuvat on otettu kännyn kameralla.)
Ja kotimatkalla tajusin, ettemme käyneet lainkaan bernikehän laidalla, niin paljon näyttelyssä oli nähtävää. Liityin myös rotuyhdistykseen, Suomen Sennenkoirat ry:hyn.
12.12.09
Voihan riiviö
Riiviön innolla se touhuaa ja tutkii kaikki paikat. Niinä päivinä, kun Raksu joutuu olemaan yksin kotona, pöydänpäälliset, sohvat ja lasten askartelut ovat saaneet kyytiä. Olen jättänyt Raksulle luita ja leluja viihdykkeeksi, mutta Littlest Pet Shopit ja Legot ovat olleet kivempia, mikä tietysti saa aikaan itkun ja harmin... Ja sitten keskustellaan, miksi lelut pitää siivota omaan huoneeseen eikä jättää olohuoneen pöydälle.
Tapakasvatus on siis päivän sana.
Muuten Raksu on aivan ihana tehotyttö, jonka kanssa olen treenaillut hissunkissun sivulletuloa ja seuraamista sekä toistanut luoksetuloa yms. vanhoja juttuja. Kontaktia olemme treenanneet myös, että saisin koiran huomion tarvittaessa. Raksu kulkee lenkillä melkein koko ajan nenä maassa, joten erilaisten juttujen etsiminen on sen mielestä tosi mahtavaa. Mukavia ovat tietysti myös leikit koirakaverien kanssa, joita näkee näin pimeinä iltoina harmillisen vähän.
Iltoja valaisee tämä Turun torilta löytynyt ihana koiralyhty, joka oli alunperin kokomusta, mutta jota me vähän tuunasimme lasten kanssa.