Entlebuchityttösten elämää. Toinen on glaukooman myötä sokea, ja toinen muuten vain hassu.
27.9.10
Hierontakurssilla
Lauantaina oli vuorossa käytännön harjoitukset. Aamu alkoi yhdeksältä, jolloin tapasimme Nuuskulassa. Olimme ensin vähän aikaa pihalla tutustumassa paikkoihin ja ravauttamassa (heh) koiria. Meitä koirakkoja oli neljä, bichon frise, koikkeri, pyreneittenpaimenkoira ja Raksu, jotka kaikki liikkuivat enemmän ja vähemmän rodulleen tyypillisesti.
Alkuverryttelyn jälkeen oli aika mennä sisälle. Saimme jokainen oman huoneen, jossa hierottiin omaa koiraa. Tiina näytti ja opasti liikkeissä ja me sivelimme, rullasimme, hieroimme ja hankasimme.
Raksu oli ensin hieman ihmeissään tilanteesta, mutta heitti nopeasti pötkölleen hierottavaksi. Kipeitä paikkoja löytyi selkeästi niskan ja lannerangan alueelta, mutta kun lempeästi jatkoimme koiran ehdoilla, sain niitä avattua. Myös pakaralihaksen hieronta oli Raksusta aluksi epäilyttävää, mutta loppujen lopuksi se nautti siitä omaan nirvanaansa vajoten.
Loppupäivä kotona menikin sitten huiliessa, koira lepäsi paljon ja teimme vain pienet pissalenkit. Oikein hyvä kurssi, joka jatkuu vielä 3 viikon päästä raajojen käsittelyopilla. Suosittelen!
24.9.10
Älypeli

Sekä että. Toinen puoli revittiin auki, toiselta puolelta taitokset avattiin ja namit hulahtivat ulos. Lopuksi pilkottiin loppurulla.
23.9.10
Hierontaa
Laitan lisää tunnelmista kun olen ollut kurssilla. Nyt jo odotan sitä innolla!
19.9.10
Kotona taas
Lauantaina saimme ajaa jäljen, joka oli noin 300 m pitkä ja tunnin vanha. Se oli reilusti pidempi kuin mitä olen aiemmin Raksulle tehnyt, mutta meni hyvin. Ainoastaan herkut olivat liian suuria eli Raksulla meni aikaa niiden syömiseen. Mutta hienosti se jatkoi jäljellä eteenpäin kun sai Frolicit naamaansa.
Sunnuntai mentiin pienemmillä nameilla, jälki oli suunnilleen yhtä pitkä. Vaan 1h 50 min vanha. Meni hienosti, vaikka itse kehunkin. Koira teki tarkkaa työtä ja oli innoissaan hommasta. Kun pääsimme loppuun, Raksu ei ollut vielä lainkaan lopettamassa vaan olisi jatkanut pidemmänkin matkaa. Hyvä aika lopettaa siis.
Eväiksi kotiin nappasin kepin merkkauksen opettamista naksuttimen kanssa. Ryhmässämme oli berni, joka oli naksukoira ja se oli todella hieno keino palkata koiraa. En ole aiemmin nähnyt naksukoiraa näin töissä ja täytyy sanoa, että olin vaikuttunut.
Naksua ja keppiä - siinä meidän talven treenit.
18.9.10
Leireilyä

12.9.10
Porvoon näyttely
Nuo italicilla kirjoittamani sanat ovat sellaisia, joissa on vaikea saada selvää kehätoimitsijan käsialasta. Pitää vielä vähän tavata arvostelua lisää... Muuten oikein hyvä reissu. Tapasimme myös kivan buchipojan omistajineen, joka asuikin Loviisassa myös. Hauskaa! :)
8.9.10
Menossa taas
Ensi sunnuntaina on tiedossa "kotinäyttely" eli Porvoon koiranäyttely. Numerolappuja odottelemme vieläkin vaikka on jo keskiviikko. Melko myöhäiseksi on jäänyt, mikä ei ole mukavaa.
Sitten viikon päästä, 17.-19.9. olemmekin PK-leirillä jäljestämässä. Kiva lähteä leirille ja touhuta vain koirahommia koko viikonloppu. En tiedä kumpi odottaa leiriä enemmän koira vai mamma. Ja eihän tuo koira osaa odottaa mitään eli vastaus taitaa olla aika selvä. :)